Muistilista ulkomailta muuttaville: muun kuin EU-maan kansalainen

Jos oleskelulupahakemuksesi liitteeksi tulevat asiakirjat ovat muulla kielellä kuin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, ne on käännätettävä auktorisoidulla kääntäjällä. Jos muutat EU:n ulkopuolisesta maasta, sinun on myös laillistettava nämä asiakirjat. Asiakirja voidaan laillistaa Apostille-todistuksella, jos asiakirja on myönnetty Apostille-sopimukseen liittyneessä valtiossa. Jos maasi ei ole liittynyt sopimukseen, laillistaminen vaatii kaksi vaihetta.  

Siviilisäätyäsi ja perhesuhteitasi koskevia tietoja ei voida syöttää Suomen väestötietojärjestelmään ilman vaadittuja asiakirjoja. Viranomaiset ja koulut saavat luovuttaa sinulle lapsiasi koskevia tietoja vain, jos olet rekisteröitynyt heidän huoltajakseen. 

Milloin? 

Ennen oleskeluluvan hakemista. Asia on hoidettava, jos perheenjäsenesi muuttavat kanssasi Suomeen.

Huomioithan, että sinun on tuotava Suomeen mukanasi käännetyt ja laillistetut perhesuhteisiin liittyvät asiakirjat. 

Mitä tarvitset? 

Jos olet naimisissa tai avoliitossa: 

• Alkuperäinen vihkitodistus tai jos ette ole naimisissa, todiste siitä, että olette asuneet yhdessä yli kaksi vuotta, esimerkiksi vuokrasopimus, jossa on molempien nimet 

• Vihkitodistuksen tai avoliiton todistavan asiakirjan käännös  

• Sekä alkuperäinen asiakirja että sen laillistettu käännös 

Jos sinulla on lapsia: 

• Alkuperäinen syntymätodistus 

• Syntymätodistuksen käännös (jos alkuperäistä ei ole myöntänyt EU-jäsenvaltio eikä se ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi) 

• Sekä alkuperäinen asiakirja että sen laillistettu käännös 

Asiasta vastaava viranomainen 

• Asianomainen kansallinen viranomainen siinä maassa, jossa asiakirjasi on myönnetty  

Tärkeitä termejä  

• Apostille = Apostille-sopimuksen mukainen varmennus, joka helpottaa virallisten asiakirjojen laillistamisprosessia. Apostille-sopimukseen on liittynyt 126 maata eri puolilta maailman, ja asiakirjojen laillistaminen on helpompaa näiden maiden välillä liikuttaessa. Tarkista, onko maasi liittynyt Apostille-sopimukseen. Näin tiedät, miten omat asiakirjasi on laillistettava. Apostille-laillistusta on haettava lähtömaassa.  
• Asiakirjojen laillistaminen = Ulkomainen (EU:n ulkopuolella myönnetty) asiakirja, kuten vihkitodistus tai lapsen syntymätodistus, on laillistettava, jotta se olisi oikeudellisesti pätevä Suomessa. Laillistamisprosessi vaihtelee sen mukaan, missä alkuperäiset asiakirjat on myönnetty (esim. missä maassa on menty naimisiin ja lapset ovat syntyneet). Asiakirjojen laillistaminen on pakollista, kun haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. 

Tarvitset oleskeluluvan, jos oleskelet Suomessa yli kolme kuukautta tai jos aiot työskennellä Suomessa ja olet EU:n ulkopuolisen maan kansalainen. Maahanmuuttoviraston hakemusoppaan avulla löydät helposti oikean hakemuksen ja tarvitsemasi tiedot. Huomaa, että sinulla on oltava peruste oleskeluluvan hakemiseen ennen hakemuksen tekemistä. Sinulla pitää esimerkiksi olla työ- tai opiskelupaikka, jotta oleskeluluvan myöntämisperusteet täyttyvät. 

Milloin? 

Mieluiten ennen Suomeen saapumista, mutta voi tehdä myös saapumisen jälkeen. 

Mitä tarvitset? 

• Passi  

• Hakemuskohtaiset liitteet (esim. tiedot työsuhteesta tai todistus hyväksymisestä oppilaitokseen) 

• Jos muutat perheen kanssa, perhesuhteita koskevat asiakirjat (käännetty ja laillistettu) 

Asiasta vastaava viranomainen 

Maahanmuuttovirasto (Migri)

Maahanmuuttovirasto on oleskelulupien myöntämisestä vastaava viranomainen Suomessa. Hakemus on suositeltavaa jättää verkossa Enter Finland -palvelussa. Jos haet oleskelulupaa Suomen ulkopuolella, sinun on käytävä Suomen edustustossa, konsulaatissa tai lupakeskuksessa todistamassa henkilöllisyytesi. Jos olet jo Suomessa, varaa aika Maahanmuuttoviraston palvelupisteeseen. 

Tärkeitä termejä  

• Oleskelulupa = Oleskelulupa on asiakirja, joka antaa henkilölle oikeuden oleskella maassa pidemmän aikaa. Suomessa oleskelulupia on erityyppisiä eri perusteiden mukaan. 

Kuinka kauan asian käsittely kestää? 

Käsittelyaika vaihtelee sen mukaan, mikä on oleskeluluvan hakemisen peruste. Maahanmuuttovirastolla on käytössä käsittelyaikalaskuri, jolla saa arvion käsittelyajasta. 

Asiaan liittyvät lomakkeet 

• Sähköiset lomakkeet oleskeluluvan hakemiseen: Enter Finland: etusivu 
• Paperilomakkeet oleskeluluvan hakemiseen: Hakemusopas | Maahanmuuttovirasto 

Voi viedä jonkin aikaa, ennen kuin pääset Suomen terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Sinulla on oltava kotikunta Suomessa, jotta voit käyttää paikallisia julkisia palveluja. Ennen Suomeen tuloa voi olla hyödyllistä ottaa matkavakuutus tai muu sairausvakuutus, joka kattaa pidempiaikaisen oleskelun, sairauden tai muun hätätapauksen varalta. Vakuutus on pakollinen EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Usein myös vuokranantajat edellyttävät kotivakuutusta, jonka voit ottaa Suomessa. 

Milloin? 

Matka- tai sairausvakuutus ennen lähtömaasta lähtöä 

Kotivakuutus kun sinulla on koti Suomessa  

Asiasta vastaava taho 

Jos päätät ottaa sairausvakuutuksen hätätapausten varalta, se kannattaa tehdä ennen kotimaasta lähtöä. Kotivakuutuksen osalta Suomessa on erilaisia palveluntarjoajia. 

Tärkeitä termejä  

• Kotivakuutus = Vakuutus, joka suojaa sinua, omaisuuttasi ja kotiasi onnettomuuksien ja varkauksien varalta. Kotivakuutus on Suomessa yleensä pakollinen. Vastuuvakuutus = Vakuutus, joka korvaa toisille henkilöille tai heidän omaisuudelleen aiheutuneet vahingot, joista olet vastuussa. Kotivakuutuksia tarjoavat useat yhtiöt, ja on hyvä vertailla hintoja ennen vakuutuksen ottamista.  

Suomalaisen puhelinnumeron hankkiminen helpottaa Suomeen muuttoa ja pienentää puhelinkustannuksia. Paikallista puhelinnumeroa tarvitaan myös tiettyjen tapaamisaikojen varaamiseen. Helpoin vaihtoehto on hankkia prepaid-SIM-kortti tai eSIM-kortti. Voit hankkia prepaid-liittymän päivittäistavarakaupoista, kioskeista tai matkapuhelinmyymälöistä. Jälkilaskutukseen perustuva matkapuhelinliittymä on edullisempi ja pitkällä aikavälillä kätevämpi vaihtoehto, mutta siihen tarvitaan henkilötunnus ja rekisteröity vakituinen osoite. Jos olet juuri saapunut Suomeen, saatat joutua maksamaan vakuusmaksun, jotta voit avata laskutusliittymän. 

Milloin? 

Kun saavut Suomeen 

Mitä tarvitset? 

• Laskutusliittymän avaamiseen vaaditaan henkilötunnus ja rekisteröity vakituinen osoite sekä mahdollisesti vahva tunnistautuminen, jos tilaat sen verkossa.  

Asiasta vastaava taho 

Prepaid-liittymiä voi ostaa päivittäistavarakaupoista ja kioskeista ja laskutusliittymiä matkapuhelinoperaattorien verkkokaupoista tai myymälöistä.  

Tämä toimi on pakollinen kaikille. Kun saavut Suomeen, on tärkeää, että rekisteröit tietosi Suomen väestötietojärjestelmään. Kun rekisteröidyt, saat suomalaisen henkilötunnuksen. Samalla väestötietojärjestelmään voidaan tallentaa kotikuntasi Suomessa ja tietoja perhesuhteistasi.  

Milloin? 

Mahdollisimman pian Suomeen saapumisen jälkeen.  

Mitä tarvitset? 

• Voimassa oleva passi 

• Muut asiakirjat tilanteen mukaan. Jos oleskelusi liittyy esimerkiksi työhön, sinun on esitettävä työsopimuksesi. Jos se liittyy opiskeluun, sinun on esitettävä oppilaitokselta saamasi läsnäolotodistus.  

• Tarvittaessa alkuperäiset, laillistetut ja käännetyt todistukset perhesuhteista. 

• Oleskelulupa 

Asiasta vastaava viranomainen 

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) 

Henkilökohtainen käynti on tarpeen, kun: 

• Sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta ja tarvitset sellaisen. Lisätietoja 

• Haluat rekisteröidä kotikuntasi.  

DVV palvelee asiakkaita International House Helsingissä pääasiassa ajanvarauksella. Lisätietoja ajanvarauksesta ja mukaan tarvittavista asiakirjoista. 

Joissakin tapauksissa henkilötunnuksen voi myöntää Verohallinto tai Maahanmuuttovirasto. Voit hakea henkilötunnusta Verohallinnolta, jos tarvitset sitä verotusta varten, esimerkiksi kun työskentelet Suomessa. 

Tärkeitä termejä  

• Henkilötunnus = henkilötunnusta kutsutaan joskus myös sosiaaliturvatunnukseksi, mutta ne tarkoittavat samaa asiaa. Henkilötunnuksessa on 11 merkkiä. Henkilötunnusta tarvitaan monien arkisten asioiden hoitamiseen, kuten pankkitilin avaamiseen tai puhelinliittymän hankkimiseen. Henkilötunnus on myös ilmoitettava työnantajalle. 
• Kotikunta = Kotikunnan hakeminen on erittäin tärkeää, koska sen avulla pääset käyttämään julkisia palveluja ja osallistumaan täysimääräisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. DVV päättää, voidaanko sinulle rekisteröidä suomalainen kotikunta. Jos sinulla on kotikunta Suomessa, sinulla on yleensä oikeus käyttää kunnan tarjoamia palveluja, kuten julkista terveydenhuoltoa ja päivähoito- ja opetuspalveluja. Voit rekisteröityä DVV:hen ja saada kotikunnan, vaikka asuisit tilapäisessä majoituksessa. Jos muutat, sinun on tehtävä muuttoilmoitus. Jos sinulla on jo suomalainen henkilötunnus, voit hakea kotikuntaa myös verkossa E-lomake – HAKEMUS KOTIKUNNAN SAAMISEKSI SUOMESSA. 
• Väestötietojärjestelmä = Kansallinen rekisteri, jossa on perustiedot kaikista Suomen kansalaisista ja Suomessa tilapäisesti tai vakituisesti asuvista ulkomaan kansalaisista. 

Kuinka kauan asian käsittely kestää? 

Riippuu tilanteestasi. Tietoja keskimääräisistä käsittelyajoista saat DVV:n verkkosivuilta. 

Jos työskentelet ja saat palkkaa, olet yrittäjä tai saat jotakin veronalaista etuutta, tarvitset suomalaisen verokortin. Työnantajasi tarvitsee verokorttisi, jotta palkastasi pidätetään oikea määrä veroja, eläkemaksuja ja vakuutusmaksuja. Huomautus: On tärkeää, että seuraat tulojasi koko vuoden ajan. Näin varmistat, etteivät tulosi ylitä verokorttiisi merkittyä tulorajaa. Jos ansaitset enemmän, sinun on tilattava uusi verokortti, jossa tuloraja on korkeampi. Muutoin palkastasi pidätetään veroa korkeammalla lisäprosentilla. 

Jos et ole tällä hetkellä työssä, et välttämättä tarvitse verokorttia. 

Milloin? 

Kun olet saanut henkilötunnuksen ja olet ansaitsemassa tuloja Suomesta.  

Mitä tarvitset? 

• Suomalainen henkilötunnus 

• Voimassa oleva passi tai voimassa oleva henkilökortti 

• Työsopimus 

• Jos työskentelet rakennus- tai laivanrakennusalalla, sinun on haettava veronumeroa ja verokorttia asioimalla pääkaupunkiseudun verotoimistossa osoitteessa Hämeentie 15. 

Asiasta vastaava viranomainen 

Verohallinto  

Voit hakea verokorttia asioimalla verotoimistossa, puhelimitse tai verkossa. Voit tehdä sen Verohallinnon palvelupisteessä International House Helsingissä. Jos työskentelet rakennus- tai laivanrakennusalalla, sinun on haettava veronumeroa ja verokorttia asioimalla pääkaupunkiseudun verotoimistossa osoitteessa Hämeentie 15. 

Voit hakea verokorttia OmaVero-verkkopalvelussa vain, jos sinulla on verkkopankkitunnukset tai voit käyttää muuta Suomessa käytössä olevaa vahvaa tunnistautumistapaa. 

Tärkeitä termejä  

• Verokortti = Verokortissa näkyy veroprosenttisi. Kaikilla Suomessa palkkaa tai muita tuloja saavilla henkilöillä on oltava veroprosentti. 
• Veronumero = Kaikilla rakennus- tai asennustyömaalla tai telakalla työskentelevillä henkilöillä on oltava veronumero, joka on verovelvollisen yksilöivä numerokoodi. 
• Henkilötunnus = Nimeä tarkempi yksilöintikeino, jota tarvitaan verokortin hakemiseen. 

Kuinka kauan asian käsittely kestää? 

Jos sinulla on jo suomalainen henkilötunnus, voit yleensä saada verokortin samalla, kun asioit Verohallinnon palvelupisteessä International House Helsingissä (IHH). 

Työllisyyspalvelut auttavat sinua löytämään työtä, ymmärtämään Suomen työmarkkinoita, sopeutumaan Suomeen ja oppimaan kieltä. Sinun on rekisteröidyttävä työnhakijaksi, että voit saada työttömyysetuutta ja -palveluja, kuten kotoutumispalveluja. Sinun on asuttava Suomessa, jotta voit ilmoittautua työnhakijaksi. 

Milloin? 

Kun olet saanut oleskeluluvan ja saapunut maahan, jos olet työtön. 

Mitä tarvitset? 

• Passi, EU/ETA-maan henkilökortti tai poliisilta saatu todistus passin tilapäisestä haltuunotosta 

• Oleskelulupa, johon sisältyy työnteko-oikeus Suomessa 

• Digi- ja väestötietoviraston väestörekisteriote, Kela-kortti tai muu asiakirja, jolla todistat, että sinulla on suomalainen henkilötunnus 

• Suomen, ruotsin tai englannin kielelle käännetyt työ- ja koulutustodistukset 

Asiasta vastaava viranomainen 

Oman kotikuntasi tai asuinpaikkasi työllisyyspalvelut 

Henkilökohtainen käynti työllisyyspalveluiden palvelupisteessä 

Tärkeitä termejä  

• Työtön työnhakija = henkilö, joka on ilman työtä, lomautettu tai ei kuulu työvoimaan. Työllisyyspalveluissa työnhakijalla tarkoitetaan yleensä asiakasta, joka on ilmoittautunut työnhakijaksi. Työnhakija-asiakkaana sinulla voi olla oikeus palveluihin ja työttömyysturvaan, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Voit rekisteröityä työnhakijaksi, vaikka et olisikaan työtön (esim. jos työskentelet tai opiskelet osa-aikaisesti), mutta jotkin palvelut ja etuudet voivat olla rajoitettuja vain niille, joiden asema on työtön. 
• Työttömyysetuus = Rahallinen etuus työttömyyden aikana. Voit hakea etuutta maksajalta sen jälkeen, kun olet rekisteröitynyt työnhakijaksi. Työttömyysetuuden maksaja voi olla Kela tai vaihtoehtoisesti työttömyyskassa, jos olet ollut jäsen yli 26 viikkoa työssä ollessasi. 
• Kela = Kansaneläkelaitos eli Suomen sosiaaliturvalaitos 
• Työvoimapoliittinen lausunto = Ennen kuin voit saada työttömyysetuutta, työllisyyspalvelut laativat lausunnon, jossa kerrotaan, onko sinulla oikeus työttömyysetuuteen vai ei. Lausunto lähetetään etuuden maksajalle eli Kelalle tai työttömyyskassallesi, joka tekee päätöksen etuudestasi. 
• Selvityspyyntö = Joissakin tilanteissa työllisyyspalveluiden täytyy pyytää sinulta lisätietoja työvoimapoliittista lausuntoa varten. Vastauksesi selvityspyyntöön toimitetaan ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus), joka laatii sitten työvoimapoliittisen lausunnon etuutesi maksajalle antamiesi tietojen pohjalta. 
• Työllistymis- tai kotoutumissuunnitelma = Kun olet ilmoittautunut työnhakijaksi, työllisyyspalvelujen asiantuntija laatii kanssasi henkilökohtaisen työllistymis- tai kotoutumissuunnitelman. Suunnitelmaan listataan työnhakusi tavoitteet ja keinot sekä työllistymistäsi tai kotoutumistasi tukevat palvelut. Suunnitelmaan kirjataan myös, miten asioit työllisyyspalveluiden kanssa jatkossa. 
• Työttömyyskassa = Työttömyyskassoista voi saada suurempaa työttömyysetuutta, sillä niiden maksama etuus on ansiosidonnaista, eli se lasketaan aiemmissa työpaikoissasi saamasi palkan perusteella. Työttömyyskassat voivat työttömyysetuutta vain jäsenille, jotka ovat olleet jäseniä ja työssä riittävän ajan. Siksi työttömyyskassaan kannattaa liittyä, jos saat työpaikan. 

Kuinka kauan asian käsittely kestää? 

Työllisyyspalvelut pyrkivät käsittelemään kaikki hakemukset mahdollisimman nopeasti. Käsittelyajat voivat kuitenkin vaihdella tilanteista ja käsittelyjonoista riippuen. 

Asiaan liittyvät lomakkeet 

Muiden kuin EU/ETA-maiden tai Sveitsin kansalaiset eivät voi ilmoittautua verkossa Työmarkkinatorin asiointipalveluissa, joten voi täyttää ilmoittautumislomakkeen käymällä henkilökohtaisesti työllisyyspalveluiden palvelupisteessä, esimerkiksi International House Helsingissä. 

Kela tarjoaa tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Oikeus Kelan etuuksiin perustuu pysyvään oleskeluun ja/tai työsuhteeseen. Kutakin etuutta haetaan erillisellä hakemuksella. 

Milloin? 

Kun olet saanut henkilötunnuksen, voit hakea Kelan etuuksia ja/tai Kela-korttia tarpeen mukaan. 

Mitä tarvitset?  

• Henkilötunnus
• Passi tai voimassa oleva henkilökortti 
• Työsopimus (jos oleskelusi liittyy työhön) 

Täytä kaikki lomakkeet (ks. alla) ennen kuin käyt Kelan palvelupisteessä International House Helsingissä (IHH). IHH:n yleisneuvonnasta saat apua lomakkeiden täyttämiseen. 

Asiasta vastaava viranomainen 

Kela 

IHH:ssa on Kelan palvelupiste, jossa tarjotaan neuvontaa erityisesti maahanmuuttajille. Kelan puhelinpalvelusta saat tietoa Kelan etuuksista ja siitä, mihin etuuksiin olet oikeutettu.  

Voit hakea Kelan etuuksia lomakkeilla. Lomakkeet ja ohjeet löytyvät Kelan verkkosivuilta: Lomakkeet | Henkilöasiakkaat | Kela.  

Tärkeitä termejä  

• Kela = Kansaneläkelaitos eli Suomen sosiaaliturvalaitos 
• Kela-kortti = Kela lähettää Kela-kortin kaikille, jotka on sairausvakuutettu Suomessa. Korttia näyttämällä saat apteekeissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla heti suoran korvauksen kuluistasi. Maksettavaksesi jää tällöin vain omavastuuosuus.    

Kuinka kauan asian käsittely kestää? 

Keskimääräiset käsittelyajat näet Kelan verkkosivuilta: Keskimääräinen käsittelyaika | Henkilöasiakkaat | Kela.  

Ulkomaalaisen henkilökortin myöntää Suomessa poliisi. Henkilökortin hakeminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä poliisiasemalla. Poliisiasemalla voi asioida joko menemällä paikan päälle ja jonottamalla (käytössä vuoronumerot) tai varaamalla ajan etukäteen. Huomautus: Aika on varattava hyvissä ajoin etukäteen, sillä aikoja on saatavilla rajoitetusti. Ensimmäinen vapaa aika saattaa olla viikkojen tai jopa kuukausien päässä.  

Suomalaiset pankit edellyttävät EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta suomalaisen viranomaisen myöntämää ulkomaalaisen henkilökorttia, jotta he voivat käyttää verkkopankkitunnuksia vahvaan tunnistautumiseen.  

Milloin? 

Kun tietosi on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään, ja olet saanut suomalaisen henkilötunnuksen ja kotikunnan. 

Mitä tarvitset? 

• Suomalainen henkilötunnus  
• Kotikunta Suomessa 
• Oleskelulupa  

Asiasta vastaava viranomainen 

Poliisi 

Ulkomaalaisen henkilökortin hakeminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä poliisiasemalla.  

Tärkeitä termejä  

• Vahva tunnistautuminen = Vahva tunnistautuminen tarkoittaa, että todistat henkilöllisyytesi verkossa verkkopankkitunnuksillasi, kansalaisvarmenteella tai mobiilivarmenteella. 

Kuinka kauan asian käsittely kestää? 

Hakemuksen käsittely on yleensä melko suoraviivaista, ja tavallisesti henkilökortti myönnetään viikon tai kahden kuluessa poliisiasemalla käynnistä. 

Tarvitset henkilökohtaisen pankkitilin palkan ja etuuksien vastaanottamiseen sekä vuokran ja muiden laskujen maksamiseen. Verkkopankkitunnuksia käytetään myös vahvaan tunnistautumiseen, joka on käytössä useimmissa suomalaisissa verkkopalveluissa. Voit avata tilin missä tahansa suomalaisessa pankissa. 

Huomaa, että kaikki pankit eivät tarjoa palveluja englanniksi. Muista tarkistaa valitsemasi pankin vaatimat asiakirjat. Tilin avaamisen yhteydessä on käytävä pankissa henkilökohtaisesti.  

Milloin? 

Tarkista, mitä valitsemassasi pankissa vaaditaan tilin avaamiseen. Yleensä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) on ensin rekisteröitävä sinulle pysyvä osoite Suomessa. On myös mahdollista, että sinun on ensin haettava poliisilta suomalaista henkilökorttia.  

On kätevintä hankkia ensin suomalainen henkilökortti ja mennä sitten pankkiin avaamaan pankkitili ja verkkopankkitunnukset samalla kertaa. Jos kuitenkin haluat avata pankkitilin nopeasti etkä heti tarvitse verkkopankkitunnuksia vahvaan tunnistautumiseen, voit avata ensin pankkitilin ja ottaa vahvan tunnistautumisen käyttöön myöhemmin, kun olet saanut suomalaisen henkilökortin. 

Mitä tarvitset? 

• Henkilötunnus 
• Osoite Suomessa  
• Oleskelulupa 
• Mahdollisesti ilmoitus siitä, mistä varasi ovat peräisin
• Ulkomaalaisen henkilökortti vahvaa tunnistautumista varten 

Asiasta vastaava taho 

Mikä tahansa suomalainen pankki  

Tärkeitä termejä 

• Vahva tunnistautuminen = Suurin osa suomalaisista verkkopalveluista on käytettävissä vain vahvan tunnistautumisen avulla. Kannattaakin siis hankkia vahvan tunnistautumisen tapa mahdollisimman pian, jotta asioiden hoitaminen Suomessa onnistuu helpommin. Tavallisin vahvan tunnistautumisen tapa ovat verkkopankkitunnukset, mutta on myös muita vaihtoehtoja. Muita vaihtoehtoja ovat kansalaisvarmenne, mobiilivarmenne ja Suomi.fi-tunnistus.  
• Kansalaisvarmenne = Henkilökorttiin sisältyvä varmenne. Se sisältää allekirjoitusvarmenteen sekä tunnistus- ja salausvarmenteen. 
• Mobiilivarmenne = Matkapuhelimessa käytettävä varmenne, joka perustuu kaksitekijätodennukseen PIN-koodin ja puhelimen SIM-kortin avulla. Varmenteella voit tunnistautua lähes kaikkiin suomalaisiin julkisiin ja yksityisiin palveluihin.  
• Suomi.fi-tunnistus = Vahvan tunnistautumisen palvelu, jonka avulla tunnistaudutaan julkisiin palveluihin.  

Kuinka kauan asian käsittely kestää? 

Eri pankeilla on erilaiset käsittelyajat sen mukaan, miten asioimisaikoja on saatavilla. Kysy asiaa valitsemastasi pankista. 

Suomessa asuvan henkilön on aina tehtävä muuttoilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle (DVV), kun hänen osoitteensa muuttuu. 

Huomautus: Tätä ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos olet muuttamassa Suomeen toisesta maasta. Ilmoitus koskee vain tilannetta, jossa henkilöllä on jo ollut rekisteröity osoite Suomessa. Jos olet muuttamassa Suomeen toisesta maasta, katso ohjeet DVV:n sivulta ”Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta”. 

Milloin? 

Aina kun muutetaan osoitteesta toiseen. 

Mitä tarvitset? 

• Henkilöllisyystodistus (+ vahva tunnistautuminen) 

Asiasta vastaava viranomainen 

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) 

Muuttoilmoituksen voi tehdä verkossa ja paperisena. Jos sinulla on suomalainen henkilötunnus ja käytössäsi vahvan tunnistautumisen tapa, voit tehdä muuttoilmoituksen sähköisesti Muuttoilmoitus -palvelussa. Paperilomakkeita on saatavilla kaikissa postitoimistoissa ja DVV:n palvelupisteissä, myös International House Helsingissä (IHH). 

Toisesta Pohjoismaasta Suomeen muuttavan henkilön on muuttoilmoituksen tekemisen lisäksi käytävä henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietovirastossa, kun hän muuttaa Suomeen ensimmäistä kertaa. 

Tärkeitä termejä 

• Tilapäinen osoite = Tilapäinen osoite on voimassa vain lyhyen aikaa. Tilapäinen osoite on yleensä voimassa vuoden kerrallaan. Jos muutat Suomeen toistaiseksi, sinun kannattaa rekisteröidä vakituinen osoite, sillä tilapäisellä osoitteella et voi saada kotikuntaa Suomessa, eikä sinulla tällöin ole oikeutta julkisiin palveluihin.  
• Vakituinen osoite = Vakituinen osoite on voimassa toistaiseksi eli siihen asti, kunnes teet muuttoilmoituksen. Kun rekisteröidään vakituinen osoite, voidaan rekisteröidä myös kotikunta. Sinulla täytyy olla kotikunta, jotta voit käyttää julkisia palveluja. 

Pääkaupunkiseudun julkisissa liikennevälineissä ei myydä lippuja, vaan ne on ostettava etukäteen. HSL-kortilla tai -sovelluksella voit maksaa kaikki joukkoliikennematkat HSL-alueella.  HSL-sovelluksessa voit ostaa lippuja (joko kerta- tai kausilippuja, kuten kuukausilippuja), etsiä reittejä ja saada tietoa mahdollisista palvelumuutoksista.  

Voit ostaa HSL-kortin HSL:n palvelupisteestä tai kirjautumalla HSL:n korttipalveluun verkossa ja lataamalla HSL-sovelluksen sovelluskaupastasi. 

Milloin? 

Kun haluat käyttää julkista liikennettä (bussit, raitiovaunut, metrot, lähijunat ja lautta) pääkaupunkiseudulla. 

Mitä tarvitset? 

• Henkilöllisyystodistus, esim. passi tai henkilökortti
• Voit ostaa kausikortteja edullisempaan säästöhintaan, jos asut HSL-alueella eli sinulla on DVV:n rekisteröimä osoite HSL-alueella.
• HSL-sovelluksen käyttö vaatii sähköisen tunnistautumisen. 

Asiasta vastaava taho 

HSL = Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 

Voit vaihtaa toisen maan myöntämän voimassa olevan ajokortin suomalaiseen ajokorttiin.  

Jos sinulla on voimassa oleva ajokortti, joka on myönnetty Geneven tai Wienin tieliikennesopimuksen ratifioineessa maassa tai Hongkongissa, Macaossa tai Taiwanissa, voit vaihtaa ajokorttisi ilman kuljettajantutkinnon suorittamista (pätee tavallisimpiin ajokorttityyppeihin). Jos haluat vaihtaa ajokortin ilman kuljettajantutkintoa, sinun on vaihdettava ajokorttisi kahden vuoden kuluessa siitä, kun saat vakituisen osoitteen Suomessa, ja ennen ajokorttisi voimassaolon päättymistä.  

Jos sinulla ei ole ajokorttia ja haluat ajaa autoa, sinun on suoritettava ajo-opetus ja -koe saadaksesi ajokortin.   

Milloin? 

Kun oleskelu Suomessa on kestänyt vähintään kuusi kuukautta mutta alle 24 kuukautta. 

Mitä tarvitset? 

• Henkilöllisyystodistus, kuten passi tai muu virallinen henkilöllisyystodistus
• Voimassa oleva ulkomainen ajokortti 
• Lääkärintodistus ajokyvystä (voimassa kuusi kuukautta) 
• Kaksi passikuvaa 

Asiasta vastaava taho 

Ajovarma = Suomen johtava ajoneuvojen katsastusten, rekisteröintien ja kuljettajantutkintojen tarjoaja. 

Ajokorttilupahakemuslomakkeita on saatavilla Ajovarmasta. Hakemuksen jättämistä varten on parasta varata aika etukäteen.  

Jos haluat tuoda lemmikkisi Suomeen, sinun on hoidettava useita asioita eläinlääkärin kanssa ennen muuttoa. Eri lemmikkieläimiin sovelletaan erilaisia määräyksiä, joten selvitä verkosta, mitä toimia edellytetään oman lemmikkisi kohdalla. 

Milloin? 

Ennen Suomeen matkustamista, jopa useita kuukausia ennen muuttoa. 

Mitä tarvitset? 

Vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mistä eläimestä on kyse ja mistä maasta se tuodaan. Rokotustiedot ja lemmikkieläinpassi ovat tärkeitä, mutta muista selvittää lemmikkiäsi ja lähtömaatasi koskevat erityisvaatimukset.  

Asiasta vastaava viranomainen 

Ruokavirasto vastaa vaatimuksista, jotka koskevat lemmikkieläinten tuontia Suomeen. 

Muuttaessasi Suomeen voit tuoda autosi mukanasi. Määräykset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta olet muuttamassa, joten on tärkeää selvittää vaatimukset. Suomessa ei saa ajaa rekisteröimättömällä autolla. Siksi sinun on tehtävä tietyt toimet, jotta voit ajaa autollasi Suomessa. 

Mitä tarvitset? 

• Vaatimustenmukaisuustodistus (COC) helpottaa prosessia. 

Asiasta vastaava viranomainen 

• Verohallinto: käyttöönottoilmoitus 
• Traficom: ajoneuvon rekisteröinti (asiointi henkilökohtaisesti)
• Tulli  

Aluksi saattaa olla helpompi etsiä lyhytaikainen asunto ja etsiä pysyvämpää asuntoa siitä käsin. Asuntomarkkinat ja erityyppisten asuntojen saatavuus vaihtelevat, joten on hyvä aloittaa eri vaihtoehtojen tutkiminen jo suunnittelun alkuvaiheessa. Toisaalta vuokra-asunnoissa on vain yhden kuukauden irtisanomisaika, joten markkinoilla olevat vuokra-asunnot ovat yleensä saatavilla joko heti tai seuraavan kuukauden alusta.

Milloin? 

Pian maahan saapumisen jälkeen. Väliaikaisen asunnon voi hankkia jo ennen saapumista. 

Mitä tarvitset? 

• Jotkin vuokraajat saattavat vaatia suomalaisen henkilötunnuksen.  

Asiasta vastaava taho 

Asuntojen tarjoajia on useita. Eri kaupungeilla on myös omia vuokra-asuntoja, jotka ovat hieman edullisempia kuin yksityiset vuokra-asunnot. Niiden osalta saatat kuitenkin joutua odottamaan pitkään, ennen kuin sinulle tarjotaan asuntoa.  

Jokaisella on Suomessa oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon. Hoito voi kuitenkin tulla hyvin kalliiksi, jos henkilöllä ei ole rekisteröityä kotikuntaa Suomessa tai muuta todistusta oikeudesta hoitoon. Jos olet jo rekisteröinyt kotikuntasi, voit käyttää julkisia terveyspalveluja samaa pientä maksua vastaan kuin muut kunnan asukkaat. Ensisijainen hoitopaikka on asuinalueesi terveysasema. Terveysasemat palvelevat virka-aikana. Hätänumero kiireellisessä hätätilanteessa: 112 (poliisi, ensihoitopalvelut, palo- ja pelastuspalvelut tai sosiaalipalvelut). 

Hätätilanteissa virka-ajan ulkopuolella pääkaupunkiseudulla asuvia lapsia hoidetaan Uudessa lastensairaalassa. Aikuisia palvellaan paikallisissa yhteispäivystyksissä.  

• Helsinki: Malmin tai Meilahden yhteispäivystykset 
• Vantaa: Peijaksen yhteispäivystys
• Espoo: Jorvin yhteispäivystys

Milloin? 

Voit käyttää julkisia terveyspalveluja, kun olet rekisteröinyt kotikuntasi. 

Mitä tarvitset? 

• Kotikunnan rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastossa (DVV)
• Muut todistukset oikeudesta hoitoon, jos sinulla ei ole kotikuntaa Suomessa: 

• • eurooppalainen sairaanhoitokortti tai vastaava 

• • todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa (Kela) 

• • passi (Pohjoismaista tai Australiasta tulevat henkilöt) 

• • Yhdistyneen kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin myöntämät todistukset oikeudesta sairaanhoitoon 

• • virallinen henkilötodistus (Pohjoismaista tulevat henkilöt) 

Asiasta vastaava taho 

Julkinen terveydenhuolto: 

• oman alueesi terveysasema 

• Päivystys: sairaaloiden päivystykset 

Yksityinen terveydenhuolto: 

• Suomessa on useita yksityisiä terveydenhuollon tarjoajia, mutta hinnat ovat julkisia palveluja korkeammat. 

Kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Tavallisesti alle kuusivuotiaat lapset ovat päiväkodissa. Oppivelvollisuus alkaa esikoulusta eli sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Lapsi menee ensimmäiselle luokalle sinä vuonna, kun täyttää seitsemän vuotta. Jos lapsesi ei puhu paikallista kieltä, koulu alkaa valmistavassa opetuksessa.

Helsingissä ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on oikeus käydä oman asuinalueensa lähikoulua, vaikka he eivät vielä osaisikaan suomea tai ruotsia. Vantaalla tämä koskee ensimmäisen luokan oppilaita. Espoossa lapset osallistuvat Espoon monikulttuuristen opetuspalvelujen määrittämään ryhmämuotoiseen valmistavaan opetukseen.  

Joissakin kouluissa perusopetusta tarjotaan myös muilla kielillä.  

Milloin? 

Päivähoito: päivähoitopaikkaa on haettava neljä kuukautta ennen arvioitua alkamispäivää (hakemuksen voi tehdä ennen Suomeen muuttoa) 

Kuusivuotiaiden esiopetus: ilmoittaudu heti Suomeen tultuasi. 

Koulu (seitsemänvuotiaat ja sitä vanhemmat lapset): ilmoittaudu heti Suomeen saapumisen jälkeen 

Mitä tarvitset? 

• Kotikunta on rekisteröitävä ennen päivähoitoon tai kouluun ilmoittautumista. 

Asiasta vastaava taho 

• Kotikunta: Helsingin kaupunki, jos muutat Helsinkiin, Vantaan kaupunki, jos muutat Vantaalle, ja Espoon kaupunki, jos muutat Espooseen. 
• Päivähoito: Helsingissä hakemuksen voi tehdä verkossa osoitteessa asti.hel.fi tai paperisella hakemuksella. Espoossa voit tehdä sähköisen hakemuksen eVaka-palvelussa osoitteessa www.espoonvarhaiskasvatus.fi tai hakea päivähoitopaikkaa paperisella hakemuksella. Vantaalla voit hakea paikkaa VaSa-verkkopalvelussa osoitteessa https://www.cgivesa.fi/login tai paperisella hakemuksella.  
• Koulut: selvitä lähikoulu verkosta hakemalla ja ota yhteyttä koulun rehtoriin. 

Suomen kielen oppiminen on tärkeää, jotta voit kotoutua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisesti parantaa uramahdollisuuksiasi. Pääkaupunkiseudulla on monia organisaatioita ja oppilaitoksia, jotka tarjoavat suomen kielen kursseja. Voit myös opiskella suomea tai ruotsia osana kotoutumiskoulutusta. 

Milloin? 

Heti kun mahdollista 

Asiasta vastaava taho 

Voit opiskella suomea verkossa tai lähiopetuksessa toiveesi mukaan. 

Kuntien ja kaupunkien tarjoamat kotoutumispalvelut auttavat sinua asettumaan Suomeen, oppimaan kieltä ja löytämään oman paikkasi yhteiskunnassa ja työelämässä. Palveluihin kuuluu henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma sekä erilaisia palveluita ja tukea taitojesi ja tarpeidesi mukaan. Kotoutumispalvelut on yleensä tarkoitettu alle kolme vuotta Suomessa asuneille. 

Kotoutumispalveluihin pääsee tavallisimmin ilmoittautumalla työnhakijaksi työllisyyspalveluissa. Kunnat ja kaupungit tarjoavat kotoutumispalveluja myös niille, jotka ovat työelämän ulkopuolella (esim. kotona hoitamassa lasta, yli 65-vuotiaita, vammaisia tai sairaita). Voit tiedustella molempia palveluja asuinpaikkasi työllisyyspalveluista. 

Milloin? 

Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma pitää laatia kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskelulupasi myöntämisestä. 

Mitä tarvitset? 

• Passi, EU/ETA-maan henkilökortti tai poliisilta saatu todistus passin tilapäisestä haltuunotosta
• Oleskelulupa, johon sisältyy työnteko-oikeus Suomessa
• Digi- ja väestötietoviraston väestörekisteriote, Kela-kortti tai muu asiakirja, jolla todistat, että sinulla on suomalainen henkilötunnus 

Asiasta vastaava taho 

• Kotikuntasi tai asuinpaikkakuntasi työllisyyspalvelut 

Tärkeitä termejä

• Alkukartoitus = Ensimmäinen haastattelu, jossa arvioidaan taitojasi ja tarpeitasi 
• Kotoutumissuunnitelma = Kunnassasi työskentelevän kotoutumisasiantuntijan kanssa yhteistyössä laadittu henkilökohtainen suunnitelma, jossa luetellaan kotoutumistavoitteesi ja -tarpeesi sekä niitä tukevat palvelut. 
• Kotoutumiskoulutus = Kokopäiväinen kurssi suomen tai ruotsin kielen ja suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien taitojen oppimiseen.